Kulmakiviä ja näkökulmia

Kirjoitin tuossa taannoin... No, lukekaa itse:

"Voidaan olettaa, että superego on merkittävin psykoanalyyttinen käsite, mikäli haluamme tarkastella tiedostamattoman tiedonkäsittelyn mahtia ihmismielen kulmakivenä. Kaikesta huolimatta käytän ”kaikesta huolimatta” -ilmaisua lähes joka yhteydessä, kun haluan kirjoittaa improvisoiden asiatekstiä. Toisaalta ”toisaalta” -ilmaisulla on näennäisesti merkittävämpi asema asiatekstissä, sillä se antaa pohjan uudelle argumentille, joka niin ollen johtaa regressiivisesti seuraavaan argumenttiin. Tämä on tapani luoda pohdintaa aiheesta kuin aiheesta. Oli kyseessä sitten arkipäiväinen ongelma, yhteiskunnallinen kysymys tai ajaton filosofinen dilemma, olen kykenevä luomaan laaja-alaista pohdintaa. En kuitenkaan haluaisi kärjistää pohdintani laaja-alaisuutta kuin primaarisena tavoitteena, sillä emme voi pitää itsestään selvänä sitä mikä on laaja-alaista. Itsestään selvää on kuitenkin se, että tämä ei ole perusteellinen kirjoitustapani analyysi. Siirryn seuraavaksi pohdintaan siitä, millaista tyyliä tekstini usein edustaa. Tekstistäni oletan havaittavan kaksi keskeistä attribuuttia; pitkät argumenttiketjut sekä mahtipontinen ja uljas retoriikka, joka pyrkii monin tavoin olemaan kaunokirjallista. Tapani kirjoittaa ei ole sellainen millaiseksi tavanomaisen kirjoittajan teksti yleisesti mielletään. Älkööt omaksuko kärjistettyä väitettä, vaan nielkää se siinä muodossa jollaiseksi sen pureskelette. Älkää sylkekö pureskeltua pois, vaan antakaa sen ravita tiedonjanoanne maltillisesti, toisin kuin nykyään teemme kun rauhattomasti vilkuilemme verkkosivujen lyhyitä ja ytimekkäitä tekstikappaleita. Aivan kuin pari toisistaan irrallista lausetta saisivat meissä aikaan oivalluksen tekstin kokonaisvaltaisesta sisällöstä, mikä on joka tapauksessa laajempi kun annamme itsemme ymmärtää. Tekstiä kohtaan tulee tehdä tutkimusta, mikäli tahtoo saada kuvan siitä mistä on kyse. Tekstissä ei kuitenkaan ole kyse vain yhdestä näkökulmasta käsiteltävään asiaan, vaikka se tekstin ulkoisen olemuksen mukaisesti usein halutaan niin mieltää. Kaikki pohdinta niin tekstin sisällöstä kuin siihen liittyvistä asioista on oikeutettua, vaikka suorittaisit tehtävää ohjeistetusti. Täten voit pohtia monesta näkökulmasta, mutta kirjoitat varsinaiseen tehtävään vain sen mitä tehtävänanto oikeuttaa optimaaliseksi. Tämä ei ole ohje tekstin lukemiseen. Tämä on ohje tekstin ymmärtämiseen, joka ei useinkaan ole niin itsestäänselvyys kuin kuvittelemme sen olevan."

Uskaltakaa eksyä tieltä, joka muutenkin on meille tuntematon. 

Vielä näin kevennykseksi, hyvää kesää kaikille!